25.09. Loppuunkäsitelty samu

Kajaanin skedehalli. Paikka ja asia, jota ei ole varmasti käsitelty liikaa missään ikinä. Liekö korrektia tai edes ajankohtaista käsitellä tuota Kainuun skedemekkaa, kaikilla vielä niin tuoreessa muistissa olevaa rullausputkaa näinkin aikaisin poismenon jälkeen. Tämä juttu toimisi todennäköisesti paremmin vuoden tai parin päästä tehtynä, mutta ei jaksa odottaa sinne asti. Liian pitkän ajan jälkeen saattaa unohdetulle asialle käydä kuten esimerkiksi Juustopäät-yhtyeelle; kukaan ei muista ja ketään ei kiinnosta. No tämä tuskin tulee tapahtumaan rakkaan Hallin kanssa, koska halliin liittyy hyviä muistoja, Juustopäihin tuskin mitään muistoja ollenkaan kenelläkään muulla kuin bändin omilla jäsenillä ja heidän äideillä. Halli on lisäksi elänyt aika monta vuotta kauemmin kuin kyseinen orkesteri, joka sekin lisää muistojen pysyvyyttä sen ohella, että hallista on varmasti enemmän kuva- ja videomateriaalia kuin ko. rokkipändistä yhteensä. No okei onhan ne myyny 40000 levyä, mutta kuinka montaa niistä kuunnellaan tässäkään kuussa?

Itse en jostain kumman syystä koskaan skeitannut siellä noin kymmentä sekuntia enempää, en dokaillut, vaikkakin saatoin joskus nopeasti piipahtaa pienissä nousuissa, enkä muutenkaan juuri viettänyt aikaan kyseisessä mestassa. Koko halli-asiaan lähes kokonaan ulkopuolisen henkilön, minun, lonkalta heitetty todella varmalla mutu-pohjalla oleva arvio hallin perusaktiivisen käyttäjän elämästään hallin seinien sisällä vietetystä ajasta muodostuu tunneista yhteenlaskettuna joitain kuukausia. Sekava lauserakenne ei tunnu missään ainakaan tässä haisevassa darrassa, jossa tätä kynäilen. Asia, joka sen sijaan tuntuu tässä darrassa darran lisäksi, on wordpressin hämäränpaska käyttöliittymä. Oikeasti en vain osaa käyttää sitä, mutta onhan se nyt silti paska ja tarpeettoman monimutkainen. Ponnistelin näistä probleemeista huolimatta sillä kivan ja pienen kuvagallerian, kuten voitte havaita.

Niinä muutamina kertoina kun halliin olen kameran kanssa eksynyt, olen tehnyt jotain muuta kuin suurin osa muista sinne kameran kanssa eksyneistä. Rullalautailun sijaan paikan yksityiskohtien kuvailu on jännempää näpertelyä, varsinkin niin vivahteikkaassa paikassa kuin mitä halli oli. Käyttäjiensä muovaama nautintoalusta monenlaiseen huvitteluun, pääasiassa skeittailuun ja dokailuun, tarjosi valoa synkkään arkeen vuosien ajan blaablaa.. Mitähän vittua sitä tulee taas kirjoteltua niin henkeviä tarinoita. Kuullostan joltain tehokristityltä sosiaaliongelmia ymmärtävän kuraattorin ja artyfartyfucker-valokuvaajan, joka koittaa ankeasti alustaa töitään yleisölle, yhdistelmältä. Hyi helvetti. Nauttikaa nyt vaan lopuksi noista saatanan kuvista. Klikkaamalla pitäisi pläjähtää isoksi, jos toimii. Vitun wordpress.